Yhteinen vastuumme

Olen istunut kesän aikana ulkona auringosta nautiskellen tai tihkusadetta väistellen, sisällä kahvikupin ääressä tai työpisteen konehurinassa. Istumiseen on useampi tunti vierähtänyt tuotannon henkilöiden kahdenkeskisissä keskusteluissa, tutustuen ja fiiliksiä haistellen.

Viereisellä sivulla tämän lehden mittametallilainen, myyntijohtajamme Ville, kertoo tekstissään seuraavaa: ”Meillä Mittametallissa on paljon asiakkaita ja valtavasti erilaisia tuotteita. Tässä työssä on erittäin tärkeää oppia tuntemaan asiakkaat ja heidän tavoitteensa tuotteiden suhteen.”

Samat asiat pyörivät mielessäni, henkilöstöpäällikön roolissa. Erittäin tärkeää on oppia tuntemaan oma henkilökuntamme, heidän osaamisensa, mielenkiinnon kohteensa ja henkilökohtaiset tavoitteensa. Meitä mittametallilaisia on yli neljäkymmentä erilaisissa tehtävissä, ja me kaikki tulemme eri lähtökohdista, erilaisin ajatusmaailmoin ja asentein.

Teimme keväällä työhyvinvointikyselyn vakuutusyhtiö Elon kanssa. Juurikin tämän kyselyn analysointi viritti nämä mielenkiintoiset keskustelut, jotka toivat uusia katsontavinkkeleitä sekä hyviin että vielä kehitettäviin asioihin.

Onko meillä sitten kehitettävää? Maailma ei ole vielä valmis, ei myöskään Mittametalli.

Esimerkiksi ”kannamme vastuuta yhdessä” esiintyi useassa keskustelussa ja näimme sen niin monesta eri kulmasta. Se liitettiin usein laatuun ja laatupoikkeamiin, vaikka se sisältää paljon muutakin.

Emme tule ajatelleeksi, mutta yhdenkin roskan nostaminen lattialta lajitteluohjeiden mukaiseen astiaan, on juuri tuota yhteisen vastuun kantamista siisteyden, viihtyisyyden ja ympäristön kannalta.

Lavojen merkitä, lainattujen työkalujen palauttaminen, oman työpisteen siisteys – kaikki pienetkin työt ovat arvokkaita työyhteisön toimivuuden ja työturvallisuuden kannalta. Epäkohtien ja turvallisuusriskien esiin- tuominen on tärkeää ja kaikkien velvollisuus yhteisen vastuun kantamisessa.

Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen on yksi ihmisen perustarpeista. Työyhteisössä sen voi toiselle tarjota niinkin helposti kuin hymyllä ja tervehdyksellä – huomiseen!

Kirjoitus on julkaistu Mittari-lehdessä vuonna 2023 .