By Meidän tehtaassa
Mittametallin hallissa työskentelee noin 50 henkilöä. Haastattelimme heistä kymmentä eri osastoilla.
Juttukokonaisus on julkaistu Mittari-lehdessä vuonna 2022.
KASVU. Se on sana, joka satunnaisella vierailijalla tulee mieleen Mittametallin tehtaalla. Tekijöitä on enemmän kuin viime vierailulla, valmiita tuotteita on enemmän ja monet niistä ovat kookkaampia ja teknisesti monimutkaisempia. Toiminta näyttää sujuvalta, hyvin organisoidulta. Ja vielä, kaikki tuntuvat olevan hyvällä tuulella.
Heinolassa on erittäin hyvää vauhtiin trimmattu tehdas, joka pystyy tarjoa- maan asiakkailleen kaikki palvelut saman katon alta – kuten yllä oleva kaaviokuva esittää. Ja vahva vaikutelma on, että sen henkilökunnalla on asenne kohdallaan.
Kenties Mittametallin tehtaalla toinen avainsana onkin ”asenne”.
Perustaja ja kehitysjohtaja Jari Kolehmainen avaa mistä on kysymys.
”Kun rekrytoimme henkilökuntaa, arvotamme henkilön ominaisuuksista asennetta 80 prosenttia ja ammattitaitoa 20 prosenttia. Nimittäin, asennetta emme voi ihmiseen ammentaa, mutta ammattitaidon annamme koulutuksella”, Kolehmainen sanoo.
Kolehmainen on vuosia puhunut myös sen asian tärkeydestä, että asiakkaalle voidaan tarjota kaikki tarvittavat palvelut saman tehdashallin katon alla. Tämä asia on toiminut jo vuosia. Siis joko lopputulos on valmis?
”Ei todellakaan! Meillä on tälläkin hetkellä käynnissä useita kehitysprojekteja.”
”Tavoittelemme voimakkaasti jatkuvaa kasvua ja se tarkoittaa, että emme voi jäädä päiväksikään haaveilemaan, että nyt on hyvä.”
Kolehmainen uskoo, että kolmen vuoden kuluttua tekijöitä on reilusti enemmän kuin nyt. Tällä hetkellä mittametallilaisten määrä on noin 50. Tässä kokonaisuudessa esittelemme heistä kymmenen.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
Vaativimmat työt ovat myös kiinnostavimpia
Kokoonpano-osastolla työskentelevä Tommi Tikkala tykkää kun työ on vaativaa.
”Teen osastolla erilaisia kokoamistöitä ihan laidasta laitaan, mutta viime aikoina lisääntyneet hoitoalan tuotteet ovat sikäli kiinnostavia, että niissä on koko ajan enemmän liikkuvia osia ja työ tarjoaa sopivasti haastetta”, Tikkala kertoo.
”Juuri tällä hetkellä minulla on koottavana apteekkiin tulevia lääkekaappeja.”
”Töitä Mittametallilla tuntuu olevan koko ajan enemmän ja enemmän, ja se on tärkeintä. Työn tekemisessä on lopulta keskeistä se, että töitä riittää. Siksi tuntuu todella hyvältä kun näen, että meille tulee tilauksia koko ajan lisää”, Tommi Tikkala toteaa.
Mieliväriä ei tarvitse paikkailla
Maalaaja Tonja Liljeroos on yksi tehtaan moniosaajista. Liljeroos suoritti koulutuskeskus Salpauksessa levyseppähitsaajan tutkinnon ja tuli Mittametalliin työharjoitteluun.
”Pääsin tekemään täällä monenlaisia juttuja, ja jäin sitten maalaamoon, jossa olen nyt työskennellyt neljä vuotta”, Liljeroos kertoo.
Ja jatkaa, että maalaamossa on ihan mukavaa.
Automaattisen ratamaalaamon kappaleiden maksimipituus on kolme metriä. Liljeroos on ollut nostamassa radalle esimerkiksi risteilijään tilattuja sänkyjä.
”Ikinä ei ole ollut liian raskaita esineitä.”
Mikä on maalarin mieliväri?
”Mielivärini on mahdollisimman peittävä väri. Siitä ei kuulla läpi ja sitä ei joudu paikkamaalaamaan. Esimerkiksi keltaista voi joskus joutua paikkamaalaamaan, kun taas mattamusta on yleensä kerrasta hyvä. Siis mielivärini on mattamusta, mutta kaikkea maalaan”, sanoo Liljeroos.
Nopeus ja laadun tasaisuus etuina
Levyseppähitsaajan koulutuksen saanut Sampo Törrönen tietää pystyvänsä tekemään käsihitsillä huippujälkeä, mutta myöntää, että hitsausrobotin laatu on vielä parempi. ”Robotin työssä toistettavuus ja sauman tasaisuus ovat huippuluokkaa. Myös ajan säästö pitkien sarjojen kohdalla on merkittävä”, Törrönen sanoo.
Törrönen on robottiohjelmoinnin ammattilainen, joka hallitsee myös muun muassa jigien valmistamisen.
Millaista työtä hitsausrobotin ohjelmointi on?
”Se on omalla tavallaan yksinkertaista, mutta tekijän täytyy todella tietää mitä tekee.”
Mikä on työssä vaativinta?
”Se että täytyy tietää mitä tekee”, Törrönen virnistää.
Kolmiulotteinen ajattelu kehittynyt
Särmääjä Tuomo Purhonen myöntää, että hänen työssään kolmiulotteinen ajattelu on vuosien aikana väistämättä kasvanut. Kun Purhonen aloittaa uuden työn, hän miettii tarkkaan työn jokaisen vaiheen järjestyksen ja millaisilla terillä työ tehdään.
Vasta sitten hän aloittaa käytännön työn Prima-Power särmäyspuristimella, jonka ominaisuuksia kiittelee.
”Olen joskus edellisessä työpaikassani tehnyt töitä puristimella, jossa ei ollut lainkaan tietoteknikkaa. Työ oli todellista käsityömeininkiä. Tällä tietokoneavusteisella koneella työskentely on täysin erilaista”, Purhonen sanoo.
Materiaalin hintakehitys huolettaa ohjelmoijaa
Putkilaserohjelmoija ja nestaaja Jani Kantele ei uskalla edes heittää arviota kuinka monta kilometriä putkea Mittametallin putkilaserista menee läpi vuositasolla. Kilometrimäärä on joka tapauksessa huikea.
”Kun muutama päivä sitten tein karkean varastoarvion, hyllyillä oli yli kuusi kilometriä putkea. Mutta pian saa tilata taas lisää”, Kantele toteaa.
Materiaalin hintakehitys mietityttää Kanteletta. Teräksen kova hinnannousu alkoi jo viime vuonna ja tuntuu vain jatkuvan. Tiettyjen putkien hinta on jopa kaksinkertaistunut. Hinnannousu onkin alan toimijoille tällä hetkellä merkittävin haaste.
Jani Kantele on yksi monista mittametallilaisista, jotka ovat hankkineet osaamisen useilla osastoilla.
Kantele aloitti aikoinaan putkilaserilla, sitten siirtyi kombikoneelle ja nykyinen työnkuva onkin varsin monipuolinen.
”Työ on pysynyt mielekkäänä kun olen saanut tehdä vähän kaikenlaista.”
Ja vähän kaikenlaista Kantele tekee edelleen. Työhön kuuluu muun muassa nestaaminen, putkilaserohjelmointi, sahaukset, poraukset, tilaukset, työjonojen ylläpitäminen…
Työtä riittää, ja se on hyvä.
Hyvä yhteishenki on erittäin tärkeä
Tantopäällikkö Niklas Koskinen on tuoreimpia mittametallilaisia. Hän aloitti työnsä Heinolan hallissa vasta viime vuonna.
Koskisella on aiemmista työpaikoista vahva kokemus esimiestehtävistä, mutta hän sanoo, että uudessa paikassa on paljon opeteltavaa ihan perusasioissa.
”Joka päivälle on omat haasteensa. Kehittämiskohteita riittää ja kehitystyötä toteutetaan pikkuhiljaa”, Koskinen sanoo.
”Tulevaisuudelta odotan, että teemme porukalla yhteisiä onnistumisia, kehitämme työprosessejamme ja kasvatamme Mittametallin toimintaa.”
”Esimiehenä koen tärkeäksi porukan yhteishengen. Uskon, että yritys menestyy vain jos työntekijöiden kesken vallitsee rento ja ystävällinen ilmapiiri.”
Millin sadasosan tarkkuudella
Suunnittelija Kristo Nurkma tekee Mittametallissa tuotteiden suunnittelua ja myös jigisuunnittelua. Nurkma puhuukin innoissaan jigien kehityksestä, säädettävistä jigeistä ja jigeistä, joissa osat on vaihdettavissa. Sellaisia Mittametallissa nykyään käytetään hyvin usein robottihitsauksessa.
”Olen ohjelmoinut paljon esimerkiksi neli- ja viisiakselisia koneita. Siinä on tullut vuosien aikana hyvin ymmärrystä. Ei ole helppo suunnitella nykyaikaista ja monipuolista jigiä jos ei ole itse tehnyt töitä CNC-koneilla”, Nurkma sanoo.
”Parhaimmillaan jigit koneistetaan niin tarkasti, että puhutaan millimetrin sadasosista.”
Nurkma on tyytyväinen kun on saanut historiassaan tehdä monipuolisesti töitä metalliteollisuudessa.
”Aikoinaan olin laivateollisuudessa esimiehenä, sitten ryhdyin opiskelemaan. Olen tehnyt jigejä paljon muun muassa huonekaluteollisuudelle ja vaikkapa junapenkeille ja auditoriopenkeille. Kaikesta tästä on hyötyä siinä kun teen jigejä esimerkiksi Mittametallin vaativimpiin projekteihin”, Nurkma sanoo.
Tiedon merkitys korostuu koko ajan
Mittametallin taloushallinnon ammattilainen Sari Volanen on kokenut, että pieni kiire ja paineen alla toimiminen sopii hänelle.
”Kiire ja erilaisten työtehtävien yhdistäminen ei ole minulle stressaavaa, osaan hallita paineen”, Sari Volanen sanoo.
”Teemme paljon asioita porukalla, siitä tykkään. Yhteistyön ja sisäisen viestinnän merkitys on tärkeää. Tehtävääni kuuluu myös paljon numeroihin keskittymistä Excelin ja taloushallinnon ohjelmiston parissa. Silloin on tärkeää,
että voin sulkea työhuoneeni oven”, Volanen toteaa.
”Tietojohtamisen kasvattaminen Mittametallissa on tärkeää. Tuotamme dataa, budjetoimme ja pyrimme koko ajan olemaan paremmin perillä siitä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Tämäkin on kiinnostava tiimityön osa-alue.”
Volanen pitää siitä, että puhtaan taloushallinnon lisäksi hänen toimenkuvaansa kuuluu myös asiakaspalvelu.
”Kontaktit työpaikan ulkopuolelle tekevät jokaisesta päivästä erilaisen. Ja asiakas on kuitenkin se, jota varten me täällä olemme”.
Työtapojen kehittyminen Mittametallissa ollut huimaa
Timo Grönman on yksi niistä mitta- metallilaisista, jotka ovat kulkeneet Jari Kolehmaisen matkassa jo yli 16 vuotta, eli Puume Oy:n ajoista lähtien.
”Työ ei katkennut oikeastaan lainkaan kun kymmenen vuotta sitten siirryin Puumesta Mittametalliin”, hän kertoo.
Grönman on välillä kouluttautunut myös muiden osastojen tehtäviin ja työskennellyt niin maalaamossa kuin lähettämössäkin.
”Mutta hitsaaminen on minun juttuni.”
Grönman kertoo, että käsihitsauksessa tärkein on hitsaajan silmä.
”Käsi on kyllä vakaa, se on vakaantunut koko urani ajan. Mutta haastavinta, on että silmä pysyy joka hetki mahdollisimman tarkkana. Onneksi minulla on todella hyvä näkö.”
Hitsausvälineistössä on vuosien aikana tapahtunut suuria teknisiä muutoksia.
”Nykyään laitteissa on voimaa, dynamiikkaa ja vesijäähdytystä. Eipä ole tullut vastaan kappaleita, joita en voisi hitsata yhteen.”
Vielä enemmän ovat muuttuneet työtavat.
”Olemme koko Mittametallin historian ajan pyrkineet parantamaan työtapoja. Kehitys sillä saralla on ollut huimaa. Hienoa on se, että itse työ on pysynyt koko ajan mielenkiintoisena”, Grönman kertoo.
Samaa Grönman toivoo myös muille mittametallilaisille, eikä pelkästään toivo, vaan myös toimii. ”Timppa” valittiin jokin aika sitten tehtaan pääluottamusmieheksi.
Mittametallin pahimmiksi harmeiksi Grönman nimeää kaksi vuotta riehuneen pandemian ja seuraa nyt silmä kovana millä tavalla Ukrainan sota kehittyy ja tuleeko sillä olemaan mahdolllisesti vaikutuksia suomalaiseen metalliteollisuuteen.
”Toivotaan parasta.”
Amiksesta huipputyöhön
Kombikoneella työskentelevä Jesse Klami kertoo aloittaneensa Mittametallissa ”pikkupoikana amiksen kesälomalla”. Oppisopimus toi paitsi hitsarin ammattitaidon, myös taidon käyttää putkilaseria, kuitulaseria ja kombikonetta.
”Mittametalli on ollut minulle huipputyöpaikka, koska olen saanut olla töissä monella osastolla.”
Kombikoneella ja tasolaserilla työskentelyssä on Klamin mielestä parasta se, kun laitteilla pääsee määräämään miten työ tehdään, koska leikattavat osat työkalustetaan ja nestataan (järjestellään) tietokoneen avulla. Tietokoneen ja tietokoneohjatun laitteen yhteiskäyttö monipuolistaa työtä ja tekee siitä mielenkiintoisempaa.
”Kun saamme myyjiltä toteutettavaksi tietyn kappaleen, suunnittelemme ja toteutamme työn niin, että leikkeet ja muovaukset on laadukkaita, materiaalia kuluu mahdollisimman vähän ja työ tulee tehtyä mahdollisimman nopeasti.”
Senkkejä, nastoja, lipareita, kuppeja ja jäykisteuria saadaan leikkeisiin käsin koskematta.
