Näin Holopainen:

”Täytyy Jaria kehua, että meille on ollut äärettömän helppoa tehdä yhteistyötä. Jarilla on laaja osaaminen metallikalusteiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Hän tietää, että vaikka minä olen kriittinen, minun ehdotukseni voi kyseenalaistaa aina siihen saakka, kunnes päätös ratkaisusta on syntynyt.”

Ja näin Kolehmainen:

”Christina on ihan toiveasiakas, koska hänellä on aina selkeä ajatus siitä, minkälaisen tuotteen hän haluaa.  Hän osaa esittää juuri oikeat kysymykset ja on tarkka tuotteen lopputuloksesta, mutta toisaalta hän on myös valmis tekemään kompromisseja, jos pieni muutos tuo ison hintaedun. Usein neuvottelemme suunnitelman yksityiskohdat hyvinkin valmiiksi saman puhelinkeskustelun aikana.”

Mennään ajassa hieman taaksepäin katsomaan miten kehityspäällikkö  Christina Holopaisen ammatillinen vahvuus on syntynyt.
Holopainen aloitti Keskolla 1980-luvun lopulla nuorena arkkitehtinä tekemään hankesuunnittelua silloisessa rakennustoimistossa. Elettiin aikaa ennen ketjuliikkeiden vallankumousta. Esimerkiksi Keskolla oli paljon eri toimialojen kauppoja, ruoka- ja rautakauppojen lisäksi oli mm. kenkäkauppoja, vaatekauppoja ja noutotukkuja.Vuosituhannen vaihteessa kaupan alan rakennemuutoksessa tehtiin runsaasti ketjumuutoksia, ja tuolloin oli lähes trendinä käyttää työssä ulkomaisia konsulttitoimistoja. Holopainen näki läheltä kun esimerkiksi Britanniasta kutsuttiin ihmisiä tekemään uudistuksia Suomeen.

”Jossain vaiheessa päätin viestittää esimiehilleni, että kyllä meillä itselläkin olisi näihin konseptimuutoksiin ammattitaitoa. Ja se kannatti, sillä pääsin tekemään juuri niitä asioita, joista todella olin kiinnostunut”, Holopainen kertoo.

Christina Holopainen on saanut tehdä Keskossa monipuolista uraa, joka on pitänyt sisällään mm. K-Supermarket- ja K-Rauta-ketjun konseptikehitystä. Viimeiset seitsemän vuotta hän on toiminut konseptien kehityspäällikkönä K-Raudassa.

”Kalustekehitys on ollut vuosien varrella tärkeä osa työtäni.  Viime vuodet olen saanut keskittyä enemmän kehitystehtäviin. Aiemmissa työtehtävissäni toimenkuvaani on liittynyt myös paljon esim. suunnittelutehtäviä, jotka ovat olleet konseptin soveltamista käytännössä.  Uskon, että tämä on luonut hyvän pohjan sille ymmärrykselle, miten uusien konseptiratkaisujen tulee olla muuntojoustavia.”

Minkälainen on Holopaisen mielestä hyvä myymäläkaluste?

”Onnistunut myymäläkaluste ei suinkaan ole vain hieno – kuten joskus ennen ajateltiin – vaan se on laadukas ja huomaamaton ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet tuotteen kaupalliseen esillepanoon unohtamatta kustannustehokkuutta. Nämä seikat on tärkeä ymmärtää myymäläkalusteiden kehittämisessä”, Holopainen kertoo.

”Kaupan alalla tärkeää on myös kalusteiden muuntojoustavuus. Olisi hyvä, jos kalustetta voitaisiin käyttää vielä viiden vuoden kuluttua, jolloin tuotteet ovat kenties ehtineet vaihtua erilaisiksi.” Hyvän esimerkin myymäläkalusteiden uusista konseptiratkaisuista tarjoaa Holopaisen mukaan lattiapäällysteiden osastokonseptin uudet esillepanoa parantavat varusteluosat, joiden avulla valikoima voidaan esitellä asiakaslähtöisesti sekä havainnollisesti ja kaupallisesti.

”Meillä oli aikaisemmin K-Raudoissa sadoilla hyllyillä erilaisia lattiamateriaaleja. Hyllyt olivat vieri vieressä eikä mikään materiaali noussut sieltä, koska kaikista tuotteista oli samanlainen mallipala. Asiakkaat eivät usein edes ymmärtäneet mikä ero on vinyylillä, parketilla tai laminaatilla.”

”Nykyään meillä on aivan yhtä laaja valikoima, mutta se on esitelty inspiroivasti ja asiakasviestintää on lisätty. Meidän tehtävämme on rakentaa esillepano niin, että asiakas löytää haluamansa tuotteet. On tärkeää, että asiakas voi myös itsenäisesti tutustua , jolloin myyjän aikaa vapautuu varsinaiseen myyntityöhön ja osaston ylläpitämiseen.

Minkälainen on Holopaisen mielestä hyvä myymäläkaluste?

”Onnistunut myymäläkaluste ei suinkaan ole vain hieno – kuten joskus ennen ajateltiin – vaan se on laadukas ja huomaamaton ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet tuotteen kaupalliseen esillepanoon unohtamatta kustannustehokkuutta. Nämä seikat on tärkeä ymmärtää myymäläkalusteiden kehittämisessä”, Holopainen kertoo.

”Kaupan alalla tärkeää on myös kalusteiden muuntojoustavuus. Olisi hyvä, jos kalustetta voitaisiin käyttää vielä viiden vuoden kuluttua, jolloin tuotteet ovat kenties ehtineet vaihtua erilaisiksi.” Hyvän esimerkin myymäläkalusteiden uusista konseptiratkaisuista tarjoaa Holopaisen mukaan lattiapäällysteiden osastokonseptin uudet esillepanoa parantavat varusteluosat, joiden avulla valikoima voidaan esitellä asiakaslähtöisesti sekä havainnollisesti ja kaupallisesti.

”Meillä oli aikaisemmin K-Raudoissa sadoilla hyllyillä erilaisia lattiamateriaaleja. Hyllyt olivat vieri vieressä eikä mikään materiaali noussut sieltä, koska kaikista tuotteista oli samanlainen mallipala. Asiakkaat eivät usein edes ymmärtäneet mikä ero on vinyylillä, parketilla tai laminaatilla.”

”Nykyään meillä on aivan yhtä laaja valikoima, mutta se on esitelty inspiroivasti ja asiakasviestintää on lisätty. Meidän tehtävämme on rakentaa esillepano niin, että asiakas löytää haluamansa tuotteet. On tärkeää, että asiakas voi myös itsenäisesti tutustua , jolloin myyjän aikaa vapautuu varsinaiseen myyntityöhön ja osaston ylläpitämiseen.

Käytännössä useimmat projektit etenevät samalla kaavalla. Ensin kalusteet suunnitellaan, sen jälkeen valmistetaan prototyypit, joita sitten pilotoidaan yhdessä tai useammassa myymälässä. Pilotoinnin aikana selviää, toimivatko tuotteet käytännössä. Niiden toimiessa halutulla tavalla ne otetaan osaksi konseptia ja ne ovat kaikkien K-Rauta-kauppojen tilattavissa.

Mutta vaikka tuotteet on suunniteltu Mittametallin avustuksella ja Mittametalli on valmistanut prototyypit, itse iso kauppa ei tule Heinolaan kuin Manulle illallinen. ”Itse tuotteiden valmistamisen me totta kai kilpailutamme aina Keskon arvojen mukaisesti. Keskon arvoihin kuuluu avoin ja reilu kilpailutus”, Holopainen korostaa.

”Jari tietää tämän asian jo suunnitteluvaiheessa. Toki koska hän on mukana alusta lähtien ja Mittametalli on valmistanut prototyypit, hän tuntee tuotteet parhaiten ja tietää miten ne kannattaa valmistaa. Siinä mielessä Mittametalli on hyvässä asemassa tekemään kilpailukykyisen tarjouksen tuotteiden valmistamisesta.”

”Meillä on juuri yksi pilotointi päättynyt. Kaksi K-Rautaa on testannut kesän ajan valmistamiamme uusia kalusteita ja nyt lähdemme tarjoamaan niitä kaikille K-Raudoille. Seuraava kehitysprojekti on samaan aikaan käynnistymässä. Sen pilotoiminen alkaa ensi keväänä ja levittäminen vastaavasti taas syksyllä” , Holopainen kertoo.

Tämän päivän rautakaupat ovat suurempia kuin ennen, mutta henkilökuntaa niissä on vähemmän kuin ennen. Christina Holopaisen tehtävä on osaltaan varmistaa, että rautakaupat ovat kuitenkin asiakaslähtöisempiä kuin menneinä aikoina. Siksi kalusteratkaisut ja kaupalliset esillepanot ovat tärkeitä ja kasvattavat myymälän myyntiä ja asiakaslähtöisyyttä.

K-ryhmä toimii Suomessa pääasiassa ketjuliiketoimintamallilla, jossa itsenäiset K-kauppiaat harjoittavat vähittäiskauppaa Keskon vähittäiskauppaketjuissa. K-Rauta on yksi näistä ketjuista. ”Teemme kehitystyötä kaiken aikaa, ja työtä todella riittää. Meidän on koko ajan pystyttävä luomaan ratkaisuja, joihin kauppiaat uskovat. Kauppiaat ovat yrittäjiä, ja heille luonnollisesti tärkeintä ovat myynti ja asiakastyytyväisyys.”

Keskolle tärkeää ovat paitsi menestyvät K-Rauta-myymälät, myös hyvin toimiva verkkokauppa. Hyvin toimiva verkkokauppa ja myymäläverkosto tukevat toisiaan ja vastaavat paremmin myös ulkomaiseen kilpailuun. Niin, ja muuten niistä ulkomaisista konsulttitoimistoista, jotka vuosituhannen vaihteessa kävivät kauppaamassa ideoitaan Suomessa. Myös nykyään heitä vierailee täällä, mutta osat ovat vaihtuneet. Tänä päivänä he käyvät Suomessa ottamassa oppia siitä, miten Christina Holopainen kollegoineen on kehittänyt suomalaisten myymälöiden laatua ja toimivuutta.